KOULUTUSVIENTI - LUOTTAMUKSEN RAKENTAMISTA JA JAKAMISEN KULTTUURIN KEHITTÄMISTÄ

Sari Harmoinen ja Paula Vaskuri Chaoyangin huippuopettajien kanssa koulutusviikon keskiviikkoiltapäivänä, kun jäät oli puolin ja toisin sulaneet

Kun kiinalaisen huippuopettajaryhmän kanssa kolmantena koulutuspäivänä päästään tilanteeseen, että voidaan ottaa rohkea ryhmäselfie, voi koulutuksen todeta menneen kouluttajien ja osallistujien suhteen rakentamisen osalta ainakin nappiinsa. Näin kävi Paula Vaskurille ja Sari Harmoiselle, jotka kouluttivat heinäkuun loppupuolella Pekingissä vähän vajaan neljän miljoonan asukkaan Chaoyangin alueen opettajia suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Onnistuminen lähtee sekä oman että työparin ammattitaidon ja oman taustan kunnioittamisesta ja näihin luottamisesta, jolloin ei kangistuta kulttuurien väliseen juopaan.

Koulutusvientinä tehtävä koulutusyhteistyö on sekä tilaajalle että tarjoajalle oppimistilanne. On hedelmällistä, rohkeaa ja turvallista lähteä kouluttamaan työparina, jolloin sekä suunnittelu, koulutuksen toteutus ja reflektointi on aina monipuolisempaa kuin yksin hoidetussa työssä. Osallistujat hyötyvät myös parityöskentelystä, sillä heitä kuuntelevia korvia on parityössä tuplaten.

Kiinalainen koulutusrakenne varhaiskasvatuksesta ylöspäin korkea-asteelle ja tohtoriopintoihin.

Kuuntelu ja vientikohteen taustan ja kulttuurin arvostaminen onkin koulutusviennin kultaisin sääntö. Esimerkiksi Kiinassa kulttuurinen pääoma on tuhansia vuosia vanhaa ja heillä on oma koulutusjärjestelmänsä, joka muuten yllättäin on rakenteeltaan paljlolti suomalaista vastaava. Kuitenkaan emme voi lähteä kouluttamaan maailmalle niin, että veisimme suomalaisia malleja ylivertaisina, vaan aina tarvitaan vuorovaikutusta ja pohdintaa, miten me voimme olla heille malliksi, mitä elementtejä ja ideoita he voivat meiltä saada, ja mitä puolestamme me voimme oppia toisaalta.

Ryhmätöiden jälkeen otettiin yhteispotretteja. Kiinalaisopettajat työstivät hienoja monialaisia oppimiskokonaisuuksia ilmiöpohjaisen oppimisen hengessä.

Chaoyangin alueen opettajia kiinnosti erityisesti suomalainen humaani tapa lähestyä oppilaita. Ryhmässämme oli kaksi opettajaa, jotka olivat saaneet käydä aiemmin Suomessa opintomatkalla, ja oli ilo huomata, miten he pitivät jo ennakkoon meitä lähes idoleinaan. Kiinalaiset opettajat ylipäätään olivat eniten kiinnostuneita ja innostuivat toden teolla ilmiöpohjaisen oppimisen ideasta sekä pohtivat arviointikäytänteitä uudelleen. Pekingin kouluissa on luonnollisesti paljon hedelmällistä perustaa kehittää koulutusta. Itse olimme ihastuneita koulun ja kotien välisen yhteistyön sujuvuuteen ja toimivuuteen, siihen miten koulut ovat kiinteä osa yhteiskuntaa erilaisine yhteistyömalleineen. Vanhempien innokkuus osallistua koulun toimintaan tuntui myös vakuuttavalta. Osa ajattelustamme on erilaista, mutta niin täytyy ollakin. Erilaisissa yhteiskunnissa on toimittava aina kulttuurin mukaisesti.

Keskustelun purkua. Sari tulkitsee Oulun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan toimintafilosofiaa

Kun lähdetään koulutusvientimatkalle, on varauduttava kaikkeen. Yhteistä kieltä ei ole, ja tulkin ammattitaito on kultaakin kalliimpi koulutuksen onnistumisen kannalta. Meillä oli kunnia työskennellä erinomaisen tulkin kanssa. Myös erilaiset sattumukset, terveyteen liittyvät asiat, hoitomuodot, ravinto, osallistujien käyttäytyminen ja matka-aikataulun yllättävät muutokset saattavat tuoda kiinnostavia mutkia matkaan, mutta avoimella mielellä ongelmista ja ihmetyksen aiheista selviää aina eteenpäin.

Mitä sitten viikon mittaiselta ja työntäyteiseltä matkalta jää kouluttajalle reppuun? Selvää on, että oma ammatti-identiteetti vahvistuu roimasti, omaan ammattitaitoon luottamus lisääntyy entisestään, vuorovaikutuksesta osallistujaryhmän kanssa saa uutta näkökulmaa omaan koulutusjärjestelmään niin vahvuuksien kuin heikkouksien osalta. Kulttuurinen pääoma lisääntyy myös, ja elämyksellistä pääomaa kertyy niin paljon, ettei sitä voi oikeastaan edes mitata. Meillä oli onni saada viipyä Pekingissä yksi päivä pidempään työviikon jälkeen, jolloin pystyimme vierailemaan Kiinan muurilla ja Kielletyssä kaupungissa. Tämä päivä oli työkokemusten reflektoinnin ja vaihtamisen sekä paikalliseen elämään tutustumisen kannalta arvokas ja tuikitärkeä.

Paula, oppaamme Max ja Sari muurilla 30-asteen helteessä työviikon jälkeen.

Onnistunut koulutusvientihanke edellyttää kiinalaista kumppania, joka osaa kielen, tuntee maan tavat ja hallitsee byrokratian ja mikä tärkeintä on itse verkostoitunut ko. toimialalla. Asia pätee myös toisinpäin. Oulun yliopisto omaa laajan verkoston, korkean asiantuntemuksen ja arvostetun brändin ja on tämän vuoksi haluttu yhteistyökumppani. Tänä vuonna TOPIK on jo järjestänyt kaksi koulutusta Kiinassa ja kaksi Oulussa.

Yhteinen projekti edellyttää yhteistä käsitystä hankkeen tavoitteista, sisällöstä, kohderyhmästä, menetelmistä ja keskinäisestä työnjaosta. Onnistunut projekti johtaa molemminpuoleiseen tyytyväisyyteen, luottamukseen ja jatkohankkeisiin. Näiden edellytyksenä on selkeät laatukäytänteet, jatkuva seuranta ja toimivat palautejärjestelmät.

Sari Harmoinen on Oulun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan koulutusdekaani ja matematiikan ja luonnontieteiden didaktiikan yliopistonlehtori.

Juha Pohjonen on Oulun yliopiston täydentävien opintojen keskuksen koulutusvientitiimin vetäjä.

Paula Vaskuri on koulutuksen kehittäjä ja opettajien täydennyskouluttaja Oulun yliopiston täydentävien opintojen keskuksessa.