Uutiskirjearkisto > Uutiskirje 2/2015

Lukeminen muutosten pyörteissä

PISA- ja PIAAC-tutkimukset osoittavat, että suomalaisten lukutaito on heikentymässä. Lukuviikon julkaiseman 10 + 1 faktaa lukemisesta -tietopaketin mukaan lukutaito on sukupuolittunut: tytöt ovat lukutaidossa noin 1,5 vuotta edellä poikia, ja heikoista lukijoista suurin osa on poikia. Lisäksi esimerkiksi suomenruotsalaisten ja toisen polven maahanmuuttajien lukutaito on heikompi kuin suomenkielisten kantasuomalaisten. Ennen kaikkea heikkojen lukijoiden osuus on kasvanut edellisiin vuosiin verrattuna.

Ilmiön syitä erittelemättä tutkimustulos on huolestuttava. Lukemista ja kirjan asemaa korostavat hankkeet, ohjelmat ja teematapahtumat ovatkin vastanneet lukemisen kehittämisen tarpeisiin.  Kirjan vuotta 2015 vietetään lukutaidon kehityksen kannalta sopivaan aikaan, ja sen tiimoilta järjestetään tapahtumia ympäri maata ja kalenterivuotta: esimerkiksi Oulussa juhlistetaan kirjallisuutta vuosittaisilla Muusajuhlilla elokuussa, ja Kajaanissa järjestetään runoviikko heinäkuussa.

Lukuinto-ohjelma ja POPS2016

Lukeminen on tapetilla myös Lukuinto-hankkeen ja uuden perusopetuksen opetussuunnitelman myötä. Lukuinto-ohjelmalle myönnettiin keväällä 2015 lastenkirjainstituutin Onnimanni-palkinto lasten- ja nuortenkirjallisuuden ja sen aseman edistämisestä. Oulun yliopisto on ollut mukana Lukuinto-hankkeessa, joka on yhteistyössä kirjastojen kanssa parantanut pilottikoulujen oppilaiden lukutaitoa ja lisännyt lukemista.

Uudessa OPS 2016 -opetussuunnitelmassa perinteinen mekaaninen lukutaito saa väistyä monilukutaidon tieltä. Lukutaito laajennetaan viime vuosien medialukutaidosta koskemaan monipuolisesti koko mediakenttää: eri välineitä ja tekstilajeja. Tekstin käsite ulottuu kirjainmerkkien ulkopuolelle käsittäen myös kuvallisia elementtejä. Monilukutaitoon voi liittää myös kirjoittamisen taidon: kyvyn tuottaa kontekstiin sopivia tekstejä.

Kaunokirjallisuuden lukemisen merkitys ja kirjastot

Vaikka lukutaidon käsitettä laajennetaan, on kaunokirjallisuuden merkitys lukutaidon kehittymisessä vahva. Kaunokirjallisuus kehittää lukemisen taidon ohella myös esimerkiksi kieli- ja tunnetaitoja sekä ajattelua. Kirjan lukemiseen täytyy keskittyä eri tavalla kuin esimerkiksi internetissä jaettavaan videoon. Parhaimmillaan kirja tarjoaa myös elämyksiä ja tunteita – aivan kuten monimuotoiset digitaaliset viihdykkeetkin.

Suomalaiset ovat muihin Euroopan maihin verrattuna paljon lukevaa kansaa – ainakin vielä. Meillä on toimiva ja kattava kirjastolaitos, joka takaa mahdollisuuden kirjojen ja lehtien saatavuuteen asuinpaikasta, varallisuudesta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta. Kirjasto on informaation tasa-arvoa parhaimmillaan. Asukasta kohden pelkästään kirjoja lainattiin viime vuonna 12,64 kappaletta, mutta toisaalta kirjaston käyttäjien määrä on supistunut. Suuri osa suomalaisista ei käytä kirjaston palveluja lainkaan, ja kirjojen myyntitilastotkin ovat osoittaneet laskua.

Lukutaito on perusvalmius

Lukutaito antaa pohjan kaikelle muulle oppimiselle, ja hyvä lukutaito on nykymaailmassa edellytys työmaailmassa ja laajemmin yhteiskunnassa toimimiseen. Puutteellinen lukutaito voi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi työelämässä. Jotta voisimme jäsennellä ja ymmärtää maailmaa ja yhteiskuntaa ympärillämme, on lukutaidon oltava tarpeeksi hyvä ja monipuolinen.

Lukutaito on muutakin kuin tekstin mekaanista jäsentämistä sanoiksi ja tarkoituksiksi. Taito lukea on varsinkin koulumaailmassa alku kaiken muun oppimiselle. Yhteiskunnallisen osallisuuden kannalta on tärkeää sekä voida ymmärtää että tuottaa tekstiä. Lukutaito antaa sekä ymmärrystä että elämyksiä. Lukutaito on perusvalmius, jonka tarpeellisuus ei rajoitu vain koulunkäyntiin ja opiskeluun, vaan seuraa läpi elämän. Onneksi lukutaitoa voi ylläpitää ja parantaa lukemalla – niin peruskoulu- kuin eläkeikäisenäkin.

Heidi Niemi, harjoittelija
heidi.niemi [at] oulu.fi