Moodle 2-ympäristö EDE:n käytössä

EDE-tiimi on hyvällä menestyksellä käyttänyt Moodle-verkko-oppimisympäristöä jo vuodesta 2007. Moonaksi ristitty palvelin on tullut tutuksi yli 2000 opetusalan ammattilaiselle lähes sadalla verkko- tai monimuotokurssillamme. Tänä syksynä otimme käyttöön Moodlen uuden version uudella Ede-palvelinalustalla ja samalla ”ulkoistimme” palvelimen teknisen ylläpidon Oulun yliopiston tietohallinnolle.

Miksi Moodle?

Moodle on tällä hetkellä maailman levinnein verkko-opiskeluympäristö. Eräs Moodlen suosion syy on sen avoimeen lähdekoodiin perustuva jakelu ja ”ilmaisuus”, mutta Moodle on myös toiminnoiltaan ja tekniseltä toteutukseltaan kypsynyt ammattilaisten työkaluksi. Moodlella on yli 40 miljoonaa käyttäjää ja yli 50 000 palvelinta 206 maassa. Käyttöliittymän kielipaketteja, ml. suomi ympäristöön on 78. Suurin käyttäjäorganisaatio on Open University UK, jolla on kirjattuna satojatuhansia Moodle-tunnuksia.

Moodle soveltuu ja mukautuu moniin erilaisiin tarpeisiin ja koulutuksen toteutusmalleihin. Selkeys ja johdonmukaisuus ovat opiskelijan näkökulmasta tärkeitä asioita ja Moodlen ”oletusasetuksia” ja runsaita näkymiä olemme omassa ympäristössämme muuttaneet aika paljon. Kaikille ja kaikkeen sopivia yleisasetuksia ei taida olla olemassakaan. Opiskelijalle näkyvien toimintojen piilottaminen on yksi esimerkki Moodlen mukautuvuudesta. Asetusten räätälöinti ja käytettävien ominaisuuksien valinta ovat keskeisiä Moodle-ympäriston rakentamisessa. Kannattaa huomioida, että samalla ”tekniset valinnat” ovat myös pedagogisia valintoja, joilla vaikutetaan opiskelijan käyttäytymiseen.

Toki moni Moodlen ominaisuus voisi olla fiksumminkin toteutettu, erityisesti suomalaisen pedagogiikan painotuksista katsoen, mutta ympäristö kehittyy koko ajan ja laaja kehittäjäyhteisö tuottaa varsin hyvää laatua. Moodle toimii varsin luotettavasti ja asiat hoituvat – se on tärkeintä.

Onko ilmaista lounasta?

On ja ei. Jos tietoverkkopalvelimen kanssa työskentely on (organisaatiossa) tuttua, voi palvelimen asentaa itse tai sitten palvelinalustan voi ostaa palveluntarjoajalta. Ohjelmistot eivät maksa mitään, mutta kustannuksia joka tapauksessa kertyy ennen kuin Moodle on saatu viriteltyä toimintakuntoon ja halutun näköinen ja toimiva ympäristö on valmiina opiskelijoille ja opettajille. Opittavaa, tutkittavaa ja toiminnan kehittämistä riittää. Varsinkin teknisissä pulmatilanteissa auttaa kymmenientuhansien aktiivikäyttäjien ja –kehittäjien yhteisö, josta ongelmiin löytyy englannin kielellä apua nopeasti. Moodlen, tai minkä tahansa muun verkkoympäristön, pedagoginen käyttöönotto organisaatiossa on oma projektinsa, joka vaatii suunnittelua, koulutusta ja aikaa. (Työ)aika on rahaa.

Onko verkko-oppimisympäristöjen aika ohi sosiaalisen median aikakaudella?

Ei ole! Kysymys ei ole joko / tai –valinnasta vaan tietotekniikan mahdollisuuksien ja sovellusten järkevästä käytöstä oppimisen ja opiskelun tukemisessa.

Ede:n kursseilla Moodle-ympäristöstä luodaan opiskelijalle tukikohta kurssin ajaksi. Moodle toimii mm. runkona monille kurssin ”hallinnollisille” toiminnoille. Myös monet oppimistehtävät on helppoa ja selkeintä tehdä Moodlen omien työkalujen avulla. Pedagogisesti hyvä ja perusteltu toimintatapa on tärkein tavoite. Työkalut ja toimintaympäristö valitaan sen mukaan.

Täydennyskoulutuksessakin kohderyhmä, opetettavat sisällöt jne. asettavat omat reunaehtonsa. Kaikki haluttu ei ole mahdollista esim. aikaraamien johdosta. Toisaalta kaikki mahdollinen ei ole haluttua eikä pedagogisestikaan järkevää.

Rajoittaako Moodle?

Järkevästi käytettynä Moodle ei rajoita vaan yhdistää esimerkiksi osallistujia ja opiskeltavaa sisältöä. Samalla se mahdollistaa helpomman kurssin manageroinnin. Elämää ja oppimisaktiviteettejä Moodlen rajojen ulkopuolella on EDE:n kursseilla runsaasti ja toivottavasti myös kurssien jälkeen. Moodle 2:n uudet ominaisuudet tukevat entistä paremmin myös sosiaalisen median sovellusten ja verkon tietovarastojen käyttöä osana uudenaikaista verkko-opiskelua. Joihinkin käyttötarkoituksiin jo pelkkä Moodle tuo riittävät työkalut mutta yleensä verkon ”vapailta markkinoilta” löytyy täydentäviä resursseja, joita kannattaa linkittää osaksi opiskelua.

Joustavasti mutta ei hajanaisesti!

Oppiminen voi parhaimmillaan olla digitaalisessa maailmassa ajasta ja paikasta vapaata, mutta tavoitteellinen ja vuorovaikutteinen opiskelu vaatii kuitenkin yhteisiä toimintatapoja ja yhteisen ”paikan”. Pelkkä oppimisympäristön (tekninen) käyttöönotto ei kuitenkaan takaa sujuvaa opiskelua ja hyviä oppimistuloksia, vaan lisäksi tarvitaan pedagogista suunnittelua ja soveltamista.

Omien tarpeiden ja pedagogisten lähtökohtien mukaan rakennettu Moodle-ympäristö toimii hyvin opiskelun tukikohtana, josta voi tarpeen mukaan tehdä opintomatkoja ja löytöretkiä kehittyviin ja muuttuviin tietoverkon palveluihin.

Antti Peltonen