Yhtäläisyyksiä ja eroja Kiinan ja Suomen kouluissa
Opetuksen ja oppimisen kysymykset ovat pohjimmiltaan samanlaisia riippumatta ympäröivästä kulttuurista. Pekingin metropolissa opettajat ovat huolissaan esimerkiksi oppilaiden motivaatiosta, oppimisen laadusta ja kouluviihtyvyydestä ihan niin kuin meidänkin kouluissamme. He ovat kiinnostuneita siitä, miten Suomessa yhtä aikaa ylläpidetään hyviä oppimistuloksia ja kohtuullista motivaatiota ja samaan aikaan kouluissa viihdytään verrattain hyvin. Suomalaiset uudet muunneltavat oppimistilat innostavat, mutta myös herättävät suuria kysymyksiä: miten työ organisoidaan luokassa, jossa ei esimerkiksi ole pulpetteja, kuinka yhteisopettajuus toimii, miten oppilaat valitsevat parhaat oppimisen tilat itselleen.
Kiinan ja Suomen kouluissa on myös valtavia eroja. Kiinalaislasten ja -opettajien päivät ovat hurjan pitkiä. Päivät alkavat seitsemältä ja loppuvat viideltä, jopa myöhemmin. Valtaosin päivä on perinteistä luokkaopetusta. Opetuksen laatua mitataan rankoin testein, joilla säännöllisesti mitataan sekä koulujen tasoa, opettajien työstä ja oppilaiden osaamista. Testaus aiheuttaa raskasta painetta kaikille, ja siitä toivotaankin luovuttavan, mutta kulttuuriset arvot ovat tiukassa. Huoli on niin oppilaiden kuin opettajienkin jaksamisesta. Pitkien koulupäivien lisäksi oppilaat osallistuvat erilaisille preppauskursseille iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina. Menestymisen paine on valtava, sillä koulumenestys on paitsi kunnia-asia oppilaalle itselleen ja hänen vanhemmilleen myös Suomea selkeämpi takuu tulevaisuudesta, toimeentulosta ja pärjäämisestä yhteiskunnassa.
Opettajien arvokkain globaali ominaisuus näyttää olevan rakkaus opetustyöhön ja oppilaiden hyvinvointiin ja oppimiseen. Täydennyskoulutukselta opettajat niin Suomessa kuin muualla maailmassa toivovat suoraa hyötyä omaan opetustyöhön niin, että pystyvät olemaan parhaana mahdollisena tukena oppilailleen. Tähän toiveeseen Topikissa halutaan vastata opetus- ja kasvatusalan koulutuksilla.
Teksti perustuu kokemuksiini koulutusvientimatkoilta Pekingiin heinäkuussa 2016 ja huhtikuussa 2017. Koulutin sikäläisiä lukion, yläkoulun ja alakoulun opettajia erilaisiin pedagogisiin menetelmiin ja tieto- ja viestintätekniikan käyttöön oppimisen ja opetuksen tukena. Koulutus oli osallistujille pakollinen osa Chaoyangin kaupunginosan koulujen kehittämistoimia. Chaoyangia voi kuvailla Suomeksi pienoiskoossa: alueella on suurin piirtein yhtä paljon kouluja, opettajia ja populaatiota kuin koko Suomessa yhteensä.
